• Tilitoimisto Minea

Vieraskynä: Tavoitteellinen johtaminen–poimintoja urheilumaailmasta

Minean vieraskynässä entinen huippu-uimari Hanna-Maria Hintsa kertoo tavoitteellisesta johtamisesta ja siitä, kuinka samat lainalaisuudet pätevät niin huippu-urheilussa kuin yritysmaailmassakin.


Omat kokemukseni sekä koulutukseni pohjautuvat pitkälti urheiluun ja valmennukseen, mutta mitä pidemmälle elämässä kuljen, löydän urheilukentiltä todella paljon yhtäläisyyksiä yritystoiminnan kanssa.


Oma uintiurani alkoi ja loppui saman ”pomon” alaisuudessa. Äitini Mirjami Seppälä toimi koko urani ajan päävalmentajanani, joskin matkanvarrelle mahtui myös joukko ulkomaalaisia ja suomalaisia valmentajia, jotka toimivat esimiehen roolissa, mutta raportointi tehdystä työstä kulkeutui aina Mirjamille, joka piti ohjat varmoilla otteillaan käsissään. No, voitte kuvitella, että oman vanhemman alaisuudessa kaikki ei aina ole mutkatonta, kun läsnä ovat vahvat tunnesiteet ja sitä tuntee toisen kuin omat taskunsa. Mutta, omalla kohdalla koin valmennus suhteessa näistä asioista ennemmin hyötyä kuin haittaa ja se olikin varmasti yksi pitkän ja onnistuneen yhteistyömme salaisuuksista.


Valmennussuhteemme kulmakiviksi nostaisin tiimityön, luottamuksen, palautteen annon sekä pitkäjänteisyyden. Nämä asiat ovatkin tulleet vahvasti itselläni vastaan myös urheilu-uran jälkeisessä arjessa töiden parissa touhutessa.


Tiimityö voi oi äkkiseltään kuulostaa yksilöurheilijan suusta vieraalta, mutta niinhän sitä sanotaan, että jokaisen menestyvän yksilön takana on huipputiimi ja allekirjoitan väitteen sataprosenttisesti. En varmasti olisi saavuttanut maailman mestaruutta Barcelonassa vuonna 2003 100 metrin vapaauinnissa yksin tai pysynyt maailman huipulla viittä perättäistä olympiadia eli 20 vuoden ajan. Taustalla toimi noin kymmenen hengen uskomaton tiimi fysioterapeutteineen sekä mentaalivalmentajineen ja managereineen, joista jokaisella oli tärkeä paikka ja rooli tässä kokonaisuudessa. Jos yksikin palasista putoaa kelkasta, tasapaino kärsii ja johtaa ainakin ylimääräiseen stressiin, jos ei suoraan tavoitteen epäonnistumiseen. Sama pätee myös yritysmaailmassa. Jos yksi työntekijöistä sairastuu tai ottaa lopputilin, häntä voidaan mahdollisesti hetkellisesti paikata, mutta pitkässä juoksussa ylimääräinen kuormitus näkyy mitä todennäköisemmin yrityksen toiminnassa sekä tuloksessa.


Luottamus on asia, joka vaatii usein aikaa ja työtä. Parhaimmillaan luottamus on kuitenkin sitä, että voi täysillä luottaa omaan sekä toisen tekemiseen. Jotta valmentajana tai työnantajana saa oman tiiminsä luottamuksen, tulee myös tuntea tiimipelaajansa. On taito osata kuunnella ja myös toisaalta osata reagoida ja ohjata toista oikeaan suuntaan. Omalla aktiiviurallani koinkin todella tärkeäksi myös treenien ulkopuoliset keskustelut ja vuorovaikutustilanteet sekä valmentajan että muiden tiimiläisteni kanssa. Minulle oli tärkeää, että tunsin valmentajan välittävän ja haluavan tietää mitä minulle kuuluu myös treenien ulkopuolella. Me ihmiset toimimme kokonaisuuksina ja tiedämme, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten jos jokin osa-alue elämässä ei ole balanssissa, se heijastuu nopeasti myös muuhun tekemiseen. Lisäksi halusin myös itse tietää mitä muille kuuluu, koska tämä toi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvisti ”urheiluperheen” tuntua. Vuorovaikutteisuus olikin yksi asioista, jota vaadin valmennussuhteessa ja sitähän johtajuus pitkälti onkin; vuorovaikutteisuutta oman tiiminsä kanssa sekä tiimin ohjaamista oikeaan suuntaan.


Palautteen anto ja sen saaminen sekä tieto siitä mitä sinulta odotetaan urheilijana tai työntekijänä luo todella paljon itsevarmuutta ja myöskin motivaatiota työntekoon. Valmentaessani pyrin siihen, että jokainen uimarini saa palautetta jokaisen treenin yhteydessä. Pyrin myös varmistamaan, että jokainen tietää mitä tehdä sekä tuoda esille mikä kyseisen treenin tai treenijakson tavoite on. Aktiiviurallani vaadin palautetta ja halusin analysoida tekemistäni valmentajan kanssa, jotta voisimme koko ajan kehittyä. Koin tulevan palautteen sekä huomion myös merkittävänä motivaatiotekijänä. Sitä pyrkii aina parempaan suoritukseen, kun saa henkilökohtaista palautetta. Lisäksi, se valtaisa tyytyväisyyden ja hyvän olon tunne siitä, kun se starttihyppy tai käännös lopulta onnistuu, josta juuri on saanut palautetta; se vasta palkitsevaa onkin! Nämä samat tekijät ovat nousseet esiin myös yritystoiminnassa. Jokainen, joka haluaa kehittyä työssään, kaipaa ja haluaa henkilökohtaista palautetta esimieheltään. Mitä työnantaja minulta odottaa? Mitä olen työntekijänä tehnyt oikein? Missä voisin parantaa ja miten?


Pitkäjänteisyys on monelle nykynuorelle vieras käsite modernissa ”insta-maailmassamme”. Kaikki tapahtuu hurjaa vauhtia ja nuoret ovat myös tottuneet siihen. Kaikki tapahtuu nyt ja heti ja kaikki tlee myös saada välittömästi. Monessa kontekstissa tämä ei kuitenkaan ole kanna kauas, kuten ei myöskään huippu-urheilussa. Totuimme valmentajani kanssa neljän vuoden sykleihin (yhden olympiadin pituus) ja teimme myös suunnitelmat sen mukaisesti. Toki neljän vuoden sykli pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin, joka on helpompi hallita ja monesti suunnitelmaa pitää myös mukauttaa vallitsevan tilanteen mukaisesti. Pitkäjänteinen suunnitelmallinen työ kuitenkin tuottaa useimmiten tulosta ja palkitaan menestyksellä. Tapauksessamme se tarkoitti monen montaa arvokisamitalia ja mikä parasta, pystyimme menestymään maailman huipulla monen monta vuotta nauttien yhdessä työskentelemisestä. Tätähän myös yrityksen toiminta on parhaimmillaan; pitkäjänteistä suunnitelmallista työtä, josta koko tiimi nauttii.


#vieraskynä #johtaminen #tilitoimistominea